Yli 2 000 olkapään kiertäjäkalvosimen leikkausta voisi korvata fysioterapialla 21.1.2014 13:30
Päivi Repo
Helsingin Sanomat
Jenniina Nummela
Leikkaushoito ei läheskään aina paranna olkapäävaivoja.
Fakta
Yleisin olkapään sairaus
Oireileva kiertäjäkalvosin on yleisin olkapään sairaus.
Oireita ovat kipu ja käsivarren liikeradan kapeneminen.
Oireeton kiertäjäkalvosimen rappeuma on joka kolmannella 60 vuotta täyttäneellä, joka toisella yli 70-vuotiaalla ja valtaosalla yli 80-vuotiaista.
Suuri osa olkapääleikkauksista tehdään turhaan. Sen havaitsi suomalainen tutkimusryhmä, joka seurasi niin sanotun kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoitoa.
Kiertäjäkalvosimeksi kutsutaan olkaniveltä tukevia lihaksia jänteineen. Se on tavallisin olkapäävaivojen aiheuttaja.
Yli 4 500 suomalaista käy vuosittain leikkauksessa, jossa jokin kiertäjäkalvosimen repeytynyt jänne kiinnitetään takaisin luuhun. Toimenpiteiden määrä nelinkertaistui, kun olkapäitä alettiin operoida tähystysleikkauksessa.
Yli 2 000 leikkausta vuodessa kannattaisi jättää tekemättä, osoittaa Turussa, Tampereella ja Kuopiossa tehty tutkimus. Sen tulokset ilmestyivät Bone and Joint Journal -julkaisun tammikuun numerossa.
Osa tutkimukseen osallistuneista leikattiin, ja kaikki osallistuivat fysioterapiaan. Vain fysioterapiaa saaneet voivat vuoden seuranta-ajan lopussa paremmin kuin leikatut.
Leikkaus ei lyhentänyt paranemisaikaa, vaan jopa pidensi sitä, kertoo tutkimusta tehnyt ortopedi Juha Kukkonen Satakunnan keskussairaalasta. Rahaakin kului enemmän.
Syy on rappeutuminen. Kun ikää karttuu, kiertäjäkalvosin rappeutuu. Jänteet menettävät kimmoisuuttaan ja repeävät helposti.
Kehitystä ei voi estää. Vain tupakoinnin rooli on todettu – se jouduttaa rappeutumista.
”Terve jänne ei repeä”, Kukkonen korostaa.
”Repeämä syntyy lähes aina niin, että siinä on jo ikään liittyvä rappeuma.”
Ongelma tulee Kukkosen mukaan siitä, että on ajateltu, että rikkinäinen jänne pitää korjata. Silloin hoidetaan löydöstä eikä itse vaivaa, hän huomauttaa.
Rappeutuneen jänteen kiinnittäminen ei onnistu aina, ja osa repeää uudestaan. Ja vaikka takana olisi onnistunut leikkaus, vaivat voivat jatkua.
1980-luvulla leikatuista suomalaisista tehty 20 vuoden seuranta osoitti, että leikkaus helpotti oireita 13 vuodeksi. Noin puolet kertoi tunteneensa niitä kuluneen vuoden aikana.
Olkavarren liikelaajuus ja lihasvoima jäivät pysyvästi alhaisemmiksi kuin ennen leikkausta.
Uusi tutkimus on muutaman kuukauden kuluessa jo toinen, joka toteaa, että osa ortopedian leikkauksista tehdään turhaan.
Joulun aikaan ilmestynyt suomalainen tutkimus totesi, että iän myötä syntyvän nivelrikon aiheuttamaa polven kierukan repeämistä ei tarvitsekaan leikata.
Kukkonen selittää, että vasta 2000-luvulla on saatu vertailevia tutkimuksia eri hoitomuodoista.
”Aiemmin vain leikattiin ja todettiin, että tulokset ovat hyviä”, hän kertoo.
Kiertäjäkalvosimen repeämän hoitolinjat ovat jo vaihtuneet isoissa sairaaloissa, Kukkonen sanoo. Potilaalle kerrotaan, että häntä hoidetaan, mutta voi olla, että leikkaus ei kuulu hoitoon. Yksityissairaaloiden linja vaihtelee.
Uutisen päiväys: 06.12.2013